Äidin päättäväisyys tyttärensä harvinaisen syntymämerkin poistamiseksi – vastoin aluksi vastahakoisten lääkäreiden mielipidettä – tuo esiin vanhempien roolin ja haasteet terveydenhuollon puolestapuhujina. Celine Caseyn tytär, Vienna Shaw, syntyi synnynnäisen melanosyyttisen luomen (CMN) kanssa – syntymämerkki, jota esiintyy vain yhdellä 20 000\:sta vastasyntyneestä – ja se sijaitsi näkyvästi otsassa. Casey oli huolissaan siitä, miten syntymämerkki vaikuttaisi Viennan sosiaaliseen elämään ja itsetuntoon hänen kasvaessaan, ja hän oli vakuuttunut siitä, että poistattaminen olisi tärkeää, jottei tyttö kokisi itseään erilaiseksi tai kantaisi kaunaa vanhempiaan kohtaan.

Kun perhe haki apua julkisesta terveydenhuollosta (NHS), he joutuivat pettymään: lääkärit katsoivat leikkauksen olevan puhtaasti kosmeettinen eikä suostuneet toimenpiteeseen. Tämä päätös oli ristiriidassa vanhempien aidon huolen kanssa liittyen mahdolliseen kiusaamiseen ja tyttären tulevaan henkiseen hyvinvointiin. Casey ja Viennan isä, Daniel Brookshaw, päättivät toimia itse – ja perustivat joukkorahoituskampanjan. Vain vuorokaudessa he keräsivät 52 000 dollaria ja lopulta saavuttivat 79 000 dollarin tavoitteensa, jolla katettiin hoitokulut yksityissairaalassa.

Vanhempien aktiivinen lähestymistapa aiheutti lisää ristiriitoja lääkäreiden kanssa. Ensimmäinen kirurgi kieltäytyi tekemästä leikkausta, sillä hänen mukaansa Viennan pitäisi saada päättää asiasta itse vanhempana. Myös ihotautilääkäri oli samaa mieltä: syntymämerkki ei ollut terveydellinen riski eikä syöpää aiheuttava. Tästä huolimatta vanhemmat jatkoivat sinnikkäästi, sillä heidän huolensa kohdistuivat ennen kaikkea Viennan sosiaaliseen hyvinvointiin ja tunne-elämään, ei vain fyysiseen terveyteen.

Lopulta Vienna leikattiin kaksivuotiaana, ja syntymämerkki poistettiin onnistuneesti. Jäljelle jäi vain hento arpi. Äiti Celine on jakanut tyttärensä toipumisesta päivityksiä sosiaalisessa mediassa, ja monet seuraajat ovat kehuneet Viennan kauneutta. Vaikka syntymämerkki on poissa, perhe käy edelleen tarkastuksissa seuraamassa arven paranemista ja mahdollisia jatkotoimia. Vienna elää nyt tavallista taaperon elämää.

Tapaus nostaa esiin herkästi tasapainottelun vanhempien suojelunhalun ja lääketieteen periaatteiden välillä – erityisesti lapsen oikeudesta tulevaisuudessa päättää itse omasta kehostaan. Vaikka Viennan vanhempien motivaatio oli vilpitön ja tähtäsi hänen sosiaaliseen hyväksyntäänsä ja emotionaaliseen hyvinvointiinsa, terveydenhuollon ammattilaiset korostivat lapsen itsemääräämisoikeutta tulevaisuudessa. Lopputulos – syntymämerkin onnistunut poisto – on osoitus vanhempien sitkeydestä, mutta se jättää jälkeensä eettisen pohdinnan, joka koskettaa monia perheitä eri puolilla maailmaa.