Viranomaiset saivat ilmoituksen luvattomasta kadulla myynnistä pääkadun kulmassa ja saapuivat paikalle välittömästi. Mutta saapuessaan heidän ankaruutensa haihtui: heidän edessään oli vanha nainen, jonka edessä oli yksinkertainen vihanneskori, näennäisesti vaatimaton ja vaaraton.

Nainen, päällään kulunut villapaita ja haalistunut hame, oli järjestänyt tomaatit, porkkanat ja kurkut siististi.
—Mummo, tiedätkö, että katu- ja torimyynti on kiellettyä? —kysyi rauhallisesti eräs poliiseista.
—Tiedän, poikani —huokaisi hän—. Mutta tarvitsen rahaa sairaan poikani lääkkeisiin. Minulla ei ole ketään muuta, eikä kukaan auta. Kasvatan nämä kaikki omassa puutarhassani. Siinä ei ole mitään väärää.

Poliisit katsoivat toisiaan. Rikkomus oli selvä, mutta myötätunto vahvempi.
—Tällä kertaa emme tee mitään —sanoi vanhin—. Mutta etsi muu tapa elättää itsesi. Kaikki poliisit eivät ole yhtä ymmärtäväisiä.
—Kyllä, totta kai, teen niin —vastasi nainen hermostuneesti, kuin toivoen heidän lähtöään mahdollisimman pian.

—Koska olemme täällä, ostakaamme häneltä jotain —sanoi toinen hymyillen—. Näin autamme häntä edes vähän.
—Ei tarvitse, rakas —vastasi hän kiireesti—. Minulla on jo paljon asiakkaita.
—Paljon? —ihmetteli kollega—. Mutta eihän täällä ole ketään.

—He tulevat aikaisin —nainen naurahti väkinäisesti—. Te ette vain ehtineet paikalle.
—No, ainakin muutama tomaatti —painosti poliisi.
—Ei, poikani, jätä ne —sanoi hän värisevällä äänellä—. Antakoon muut niiden ilon.

Hänen äänensä paljasti levottomuutta. Yksi poliiseista kurtisti kulmiaan, kumartui ja tarttui tomaattiin. Hän tutki sitä tarkkaan ja äkkiä määräsi:
—Pidättäkää hänet. Heti.
—Mitä tapahtuu? —ihmetteli toinen.

Poliisi nosti tomaattia. Siinä oli pieniä reikiä, kuin siihen olisi injektoitu jotain. Muutkin vihannekset kantivat samoja merkkejä.

Jälkikäteen tehty tutkinta paljasti, ettei vanha nainen ollutkaan niin viaton kuin näytti: avuttoman myyjän naamion takana hän jakoi kiellettyjä aineita. Kotonaan poliisit löysivät vammaisen pojan, joka vastasi tuotannosta, kun taas hän kuljetti ja myi aineita ilman epäilyjä.

Kieroilu, jälleen kerran, piiloutui kaikkein viattomimman kasvojen taakse.