Rion suolainen meri-ilma tuntuu jotenkin erilaiselta, kun näkee ihmisen ottavan tilansa haltuun – ei vain kameraa varten, vaan ennen kaikkea itseään varten. Kun Malu Borges liikkui ikonisen rantamaiseman keskellä viime toukokuussa, ilmapiirissä saattoi aistia selvän muutoksen. Valo osui kauniisti hänen asunsa kankaisiin, mutta todellisen huomion varasti hänen olemuksestaan välittyvä rauhallinen itsevarmuus – tuulen tuoman huolettomuuden ja tietoisen määrätietoisuuden yhdistelmä. Hetki ei tuntunut esitykseltä, vaan aidolta tasapainolta, jossa maisema ja hänen läsnäolonsa sulautuivat luonnollisesti yhteen.

...

