18-vuotiaana menin ensimmäisen poikaystäväni kanssa konserttiin – 21 vuotta myöhemmin tyttäreni vei minut toiseen konserttiin, ja hän oli siellä.

Kertoja osallistui musiikkikonserttiin yhdessä kuusitoistavuotiaan tyttärensä kanssa ja tunnisti areenan yleisön joukosta entisen nuoruudenystävänsä lukioajoilta. Poistuessaan pääkatsomosta kohti myyntikojuja hän törmäsi tähän ruokapisteiden läheisyydessä. He alkoivat puhua lupauksesta, jonka olivat tehneet toisilleen kaksikymmentäyksi vuotta aiemmin: he tapaisivat uudelleen, jos kumpikin olisi edelleen vapaa.

Mies kertoi, että hän oli talvilomalla, kolme päivää ennen joulua, ajanut suoraan kertojan lapsuudenkotiin. Ovella häntä oli vastassa kertojan isä, yllään harmaa yliopistopusero.

Isä oli käskenyt miestä lähtemään ja väittänyt, että hänen tyttärensä oli sisällä uuden kumppaninsa kanssa eikä halunnut enää minkäänlaista yhteydenpitoa. Todellisuudessa kertoja oli tuona iltana työskentelemässä myöhäisessä vuorossa läheisessä kirjakaupassa. Vuosia myöhemmin, vähän ennen kuolemaansa, isä oli pyytänyt tyttäreltään anteeksi päätöksiä, joita hän oli tehnyt tämän puolesta. Aluksi kertoja oli yhdistänyt sanat riitaan, joka koski hänen huoneestaan löytyneitä esitteitä yliopiston vaihtamisesta.

Konsertin päätyttyä kertoja tarkisti hänelle ojennetun paperilapun, johon oli kirjoitettu puhelinnumeroita, ja sujautti sen käsilaukkuunsa. Samaan aikaan hänen tyttärensä kävi läpi kahden kesäisen taideohjelman tietoja: toinen oli paikallinen päiväohjelma, kun taas toinen oli kauempana sijaitseva sisäoppilaitosmainen ohjelma, joka vaati matkavarusteita ja hakemusmaksuja. Kertoja peruutti paikalliseen ohjelmaan tekemänsä ennakkovarauksen ja ojensi tyttärelleen henkilökohtaisesti molempien ohjelmien paperiset hakemuslomakkeet.

Tytär valitsi kaukana sijaitsevan taideohjelman ja alkoi järjestellä matkatarvikkeitaan sekä pakata matkalaukkuja. Viikko konsertin jälkeen kertoja otti puhelinnumerolapun käsilaukustaan ja soitti miehelle. Puhelu johti tapaamiseen naapuruston kahvilassa. He istuivat pienessä pöydässä niin pitkään, että työntekijät alkoivat jo sulkemisajan lähestyessä pinota puisia tuoleja ympäri kahvilaa.

Kertoja lastasi auton tavaratilan ja takaistuimet täyteen matkatavaroita, vuodevaatteita ja matkalla tarvittavia tarvikkeita, kun he valmistautuivat ajamaan kaukana sijaitsevaan taideoppilaitokseen. Täyteen pakatulla autolla moottoritietä ajaessaan hän vilkaisi sivulle ja näki tyttärensä nukkuvan matkustajan paikalla suuret over-ear-kuulokkeet korvillaan.