...
Koulun kansliassa järjestettiin tunteikas tapaaminen, jonka aikana Millie esitteli ylpeänä käsintehtyä peruukkiaan. Samalla Jonathanin entinen esihenkilö ojensi Piperille jäähyväiskirjeen ja shekin Keep Going Fund -rahastosta. Jonathan oli aikanaan käynnistänyt tämän työpaikan taukohuoneessa syntyneen hankkeen auttaakseen perheitä, jotka joutuivat kohtaamaan syövän. Rehtorin läsnä ollessa tuli myös ilmi, että Millie oli piiloutunut viikkojen ajan koulun vessaan välttääkseen julmaa pilkkaamista. Piper ja paikalle saapuneet työtoverit vaativat, että kiusaajille määrättäisiin tiukat kurinpidolliset seuraamukset ja että Millielle järjestettäisiin jatkuvaa tukea.
...
Kun jännitys alkoi viimein hellittää, Jenna kiitti syvästi Piperia ja Lettyä. Perheet löysivät heti yhteisen sävelen, sillä molemmat olivat joutuneet kohtaamaan syövän tuomat vaikeudet ja osoittaneet sitkeyttä vastoinkäymisten keskellä. Piper kutsui Jennan ja Millien illalliselle, jotta nämä tuntisivat olonsa tervetulleiksi ja saisivat tarvitsemaansa tukea. Sillä välin Letty ja Millie sopivat leikkisästi yhteisistä pelisäännöistä tulevaisuutta varten. Aamun alkuperäinen pelko vaihtui vähitellen lämpimäksi yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteeksi.
...
Kotimatkalla Letty piteli sylissään isänsä suojakypärää, jota koristivat kimaltelevat tarrat. Hän pohti ääneen, olisiko hänen isänsä itkenyt sinä päivänä. Piper vastasi lempeästi, että isä olisi varmasti yrittänyt peitellä kyyneleitään. Myöhemmin Piper luki Jonathanin viimeisen henkilökohtaisen viestin ja muisti jälleen tämän jatkuvan kannustuksen: muiden ihmisten päästäminen lähelle ja rakkauden vastaanottaminen olivat asioita, joille kannatti avata sydämensä. Lettyn rohkean ja hyväsydämisen teon ansiosta Jonathanin muisto ja rakkaus olivat löytäneet jälleen tiensä kotiin.
...